Oli aivan mahtavaa päästä jälleen kisaamaan superhovawartin Nassen ja tietenkin superkepo Jukan kanssa. Juttu jätettiin kotia vahtimaan :)

Emme ole kisanneet kakkosissa kuin kolme virallista lähtöä, niistä kaksi on ollut hyllyä ja yksi tulos, joka tulikin oikeaan paikkaan rotumestiksissä keväällä. Eli tämänpäiväinen saldo kaksi tulosta +9.37 (aikavirhe 4.37 ja yksi ratavirhe) sekä +8.13 (aikavirhe 3.13 ja yksi ratavirhe) on aivan hienoo!

Tässä kisafiiliksiä, odotellaan radalle pääsyä poski vasten poskea:

Tuomarina kisoissa oli Minna Räsänen ja ratamestarina hoffiagimies Bror Svarfar. Tuomari oli suunnitellut aika vauhdikkaat radat, etenemät olivat 3.3 ja 3.5 m/s, Nasse suhaili 3.04 ja 3.20 vauhdilla eli hieman jäätiin ihanneajoista. Mutta lennokkuudesta olisi minusta voinut antaa jonkun lisäbojon, kun ottaa huomioon Lentävän Norsun massan. Osa rimoista oli muuten aivan tapissaan.

Nasse näyttäisi nauravan tässäkin. Jätkä oli kyllä aivan vireessä, mutta valitettavasti jäimme parhaille selvästi. ATT:n halli on samanlainen kuin mitä Lägiin on suunniteltu tulevaisuudessa. Vaikka matto on aivan varmasti paras mahdollinen, niin mielestäni se ei ole läheskään hiekan veroinen. Meistä myös huomasi sen tosiseikan, että treenit vedetään pienessä tilassa ja pitkä kenttä oli meille aikamoinen haaste. On tietysti upeaa saada juosta ja ohjata keltaista hurjimusta.

Edistystä meillä on tapahtunut kontakteissa, loikkimisesta ei ole enää tietoakaan. Samoin alkuvirittelyt sujuvat jo rutiinilla. Tämänpäiväiset radat olivat kyllä lähtöjen suhteen meille optimaalisia, ei mitään turhia kikkoja.

Eka rata oli huonompi ja se näkyy vauhdissakin. Tein yhden karmaisevan ohjausvirheen ja Nasse joutui kääntämään koko ruhonsa yllättäen toiseen suuntaan, kuin oli ajatellut. Toisella radalla sain käskytyksen toimimaan paremmin ja muistin oikeasti ohjata. Kummallakin radalla virhe tuli esteen ohituksesta eli ohjaus ontui niiltä osin. Kilpailijana minulla on vielä paljon opittavaa, ainakin se että pitää keskittyä loppuun asti. Toisen radan virhe tuli sillä kuuluisalla viimeisellä esteellä ja minulta pääsi suusta kuuluvasti perisuomalainen kirosana p...le.

Hieno päivä ja saatiin me sentään pokaali ekan radan kolmannesta sijasta! Ritva