Kummallakin koiralla on ollut vuosisadan hirvein karvanlähtö. Juttu on aivan karvaton ja sitä palelee kovalla pakkasella. Nassea ei palella ehkä koskaan. Minusta tuntuu, että sille voisi laittaa ylimääräisen jääannoksen selkään tai ainakin päähän. Nassella aina kuuppa kuumenee, kun se yrittää tehdä ratkaisuja pienessä päässään.

Juttu käyttää Hessu-setterin vanhaa takkia, jonka on tehnyt rakas ystäväni Kirsi. Takki on jo kovia kokenut ja se hajosi juuri metsälenkillä, mutta minä harsin sen kokoon ja se toimii taas. Juttu on käyttänyt takkia vanhoilla päivillään myös tarhassa, jos on ollut lähellä nollaa. Pakkasilla en ole raatsinut laittaa koiria tarhaan Jutun takia. Nasse taas on päättänyt, että hän ei yksin tarhassa ole ja piste. Se mellastaa siellä keskenään vaikka kahdeksan tuntia putkeen ja se ei oikein passaa näin taajamassa.

Nassen suureksi kauhuksi ostin myös sille takin. Ajatuksena on käyttää tätä Jutulle tarpeen mukaan ja ehkä sitten myös Nasselle, kunhan siitä tulee vanha. Nasse ei todellakaan pidä mistään pukineista. Miksei takkia voisi silläkin käyttää silloin, kun se joutuu odottelemaan autossa treenivuoroa.

Juttu on tottunut olemaan tarhassa pienestä pennusta asti. Kesällä tarha onkin aivan ykköshomma, mutta kesään on vielä aikaa. Aikuiset koirat viihtyvät kyllä hyvin sisälläkin. Tarhastamme puuttuu jonkinlainen katos. Vanhassa paikassamme koppi oli suuren katoksen suojissa ja sen alla oli suosittu vahtipaikka. Katsotaan sitten keväällä saammeko jonkinlaisen sisustusinnostuksen ja alamme kehitellä tarhaa mukavammaksi.

Ritva