Tämmöisiä harjoiteltiin tänään agitreeneissä. Esteet laitetaan riviin ja sitten itse pyritään pitämään suora linja ja liike eteenpäin vaikka koira saadaan kiemurtelemaan haluttuun suuntaan hartioiden ja käsien liikkeillä. Kuullostaa helpolta ja näyttääkin helpolta, kun joku joka sen osaa tekee sen. Mutta minulle jäi kotiläksyä. Minulla jalat tekee vaikka mitä siksakkia ja se hämää koiraa. Lisäksi ongelmana on hiukan se, että "vedän nenästä" koiraa sen sijaan, että oikeasti ohjaisin sitä esteille. Olin treenien lopuksi ihan hiljainen, ohjaajan sanoin: kovalevy taisi täyttyä ;) Mutta Nassella oli mahtava draivi päällä ja se yritti parhaansa. Ja mulla on oikea käsi mustelmilla, kun narulelua on tullut käsiteltyä huolimattomasti Nassen hammaskaluston lähimaastossa.

Lauantaina me oltiin Nassen kanssa hallilla möllikisoissa. Jukka videoi radan, mutta en saa sitä vielä tänne, kun meillä on hiukan yhteensopivuusongelmia macin ja kameran välillä. Se saadaan toimimaan lähiaikoina, sitten päästään ihailemaan näitä meikäläisen suorituksia täälläkin :) Voitto tuli nollaradalla ja rata tuntui sujuvan moitteetta. Pysäytykset/hidastukset kontakteille onnistuivat ja pari käännöstä oli ok. Hiukan toivotaan suoritukseen ilmavuutta ja sitä saadaankin, kunhan Nasse kehittyy hyppääjänä. Nassen käytös verkka-alueella oli tutun äijämäistä, mutta se pysyi kuitenkin hanskassa, vaikka halusikin tuoda julki muille kuka on paikan äijin. No ainakin se oli suurin!

Kuvassa Nasse viimekeväisen agipalkintopytyn kanssa.

Ritva