Velmu ei ole ollut meillä kuin pari viikkoa ja nyt jo tuntuu, että ainahan se on ollut täällä. Välit isoihin koiriin on parantuneet, mutta edelleen viileät. Velmu kyllä yrittää parhaansa mukaan madella hoffien edessä, mutta vielä ei ole otettu suurta askelta ja ryhdytty yhteiseen leikkiin.

Sen sijaan muita leikittäjiä on kyllä Velmulla ollut.

Hekku toi Velmulle lahjaksi ison kasan omia vanhoja lelujaan. Kiitos Hekku!

Camilla kävi leikittämässä Nassea ja yrittihän pienikin parhaansa mukaan osallistua.

Tällaiseen loikkaan menee Velmulta vielä aikaa, mutta Nasse näyttää mallia.

Velmun lempparipallo on vanha sählypallo. Sitä se jaksaa hakea ja purra voimakkaan murinan säestyksellä. Nasse on mustasukkainen kaikista palloista, mutta tämän se on antanut armollisesti Velmun käyttöön.

Muuten arki alkaa sujua meillä omalla painollaan. Velmu nukkuu jo isojen koirien kanssa alakerrassa eikä tarvitse ihmistä viereensä. Koiratarha on tuunailtu pennulle sopivaksi eli heti, kun säät sallivat, menee Velmukin päiväksi tarhaan muiden kanssa pihaa vahtimaan. Aamulenkin se tekee Jutun kanssa hihnassa kävellen kuin iso koira. Juttu on sille parasta mahdollista seuraa lenkillä; se näyttää mallia kuinka kävellään ihmisten ilmoilla. Sisällä tarpeitten tekeminen onnistuu paperille, mutta aina kun vaan mahdollista se menee kyllä ulos.

Ruokien suhteen Velmu on ollut mutkaton. Alkuun se vähän närppi ruoan kanssa, mutta nyt syödään kuppi tyhjäksi. Olen lisännyt ruokaa koko ajan, nyt täytyy huolehtia, että pentu saa varmasti tarpeeksi. Olen antanut nappuloiden lisäksi raakaa lihaa, jugurttia, ruoantähteitä, puuroa ja mitä nyt milloinkin. Samalla kaavalla mennään kuin Nassen kanssa.

Velmu on tavannut viikon aikana varmaan 50 ihmistä ja kaikki ovat ottaneet sitä syliin ja mussuttaneet sille. Agilityporukat on olleet aivan ihania, tuntuu että kaikki odottavat innolla, että näkevät mitä Velmusta tulee isona. Ei tuommoista söpöliiniä kukaan voi vastustaa. Ritva