Joululomaviikko on ollut ilmeisesti koirien kannalta onnistunut, hauvat makaavat kyljellään väsyneinä, mutta ilmeisen onnellisina. Tultiin tänään Evolta, missä vietettiin pari vuorokautta metsähallituksen kämpällä "huitsin kuusessa". Sunnuntaina, kun saavuttiin kämpälle, niin vastassa oli kylmä kämppä +5 ja märät puut, kastellaankohan ne palovaaran tai jonkun takia. Elävän tulen lisäksi tuli tuijoteltua myös kituvaa, hiipuvaa ja kuolevaa tulta, elämän koko kaari siis, hieno juttu. No kyllä saatiin kämppä ja sauna lämpimäksi, märillä puilla vaan menee enempi aikaa.
Käytiin vaeltelemassa metsäteitä ja polkuja, lunta 10-15 senttiä, joten pääsi just jalkasin paarustamaan ja parin tunnin lenkit oli ok. Koirat olivat koirien taivaassa, kun saivat juosta vapaana. Juttu tuli taas kaapista ja esitti Tappaja-Terttu puolensa. Lenkillä koirat saivat jostakin vainun, Ritva epäili, että hirvestä minä taas olin epäilemättä. Nasse vastasi kutsuun jotenkin kohtuudella, mutta Juttuhan se ei kyllä heti luovuta. Tulihan se Juttukin sitten viimein takaisin ja jotenkin polleana, jotenkin niinkuin todella tyytyväisenä itseensä. Jutun kaulassa oleva heijastin-nauha, joka oli kiertynyt jotenkin kaulalta toisen etujalan alta vartalon ympärille kuvasi jotenkin sitä tappamisen meinikiä mikä Jutulla on. Nasse mennä hönöttää mukana semmosella kiva kiva asenteella tajuamatta ollenkaan, että tässähän on tosi meiniki päällä. Juttu on oikeasti päässyt kiinni peuraan, niinpä sillä on aina jahdatessa 1000% päällä. Lenkin jälkeen illalla Jutussa ei tainnut olla kivutonta kohtaa, koko koira oli yhtä ontua. Mutta seuraavana aamuna neiti oli taas tikkana menossa.
Tänään uudenvuodenaattona lähdettiin Nassen kanssa vielä lenkille. Lenkillä vastaan tuli kaveri, jolla oli uroskoira vapaana. Nasse taas sattuneesta syystä oli sillä hetkellä kiinni. Huutelin omistajalle, että ottaa koiransa kiinni, joka oli pumin kokoinen. Omistaja oli vähän harmistuneen oloinen kutsuessaan koiraansa ja sanoi, ettei se ole vaarallinen, kuinka huomaavaista, Nassestahan minä huolestunut olinkin pidellessäni omaa hauvaani kaksin käsin kiinni. Loppulenkki meni sitten napanuoralenkkinä, kun Nassella oli ilmeisesti vainu päällä ko. koiraan. Mutta hyvä, ei vahinkoja ja paljon ulkoilua sekä treeniä täällä viikolla.Jukka.



Nasse ohjaa aamujumppaa.



Missäs Tappaja-Terttu?



Avanto-ohjaaja.



Lemmikkejäkö?