Hittolainen, kun on niin kiire koulun kanssa, ettei kerkiä edes blogiin keskittymään :(
Mutta siis agilityyn kerkiää aina! Olimmekin Nassen kanssa kahdestaan liikenteessä, Juttu jäi kotiin huilimaan.
Meillä oli rataharkat. Teimme Nassen kanssa radan kahdessa erässä. Alussa oli putki-puomi-putki sikinsokin systeemi ja vähän hyppyjä väliin. Sitten hioimme kontakteja. Treenata täytyis, pitäis olla kotona takapihalla esteet, jos meinaisi ehtiä tarpeeksi tekemään. Sitten toisessa puolessa oli vauhtikaarre muuri ja hyppyjä ja siihen otettiin lääkkeeksi Jaana heiluttelemaan sopivassa kohdassa narulelua. Juu vauhtia saatiin ja, mikä parasta, Nasse irtoamaan minusta kunnolla. Se kun aina vaan vilkuilee, että meneekö tämä nyt oikein. Nasse on niin söpö, sillä on ikuinen ryppy otsassa, kun se niin haluaa käsittää tämän maailman menon. Asiasta aidanseipääseen...Someron lomalla me katselimme Jukan kanssa maastokarttataulua ja juttelimme reitistä ja huomasimme, että Nasse tarkkaili pää kallellaan meidän keskustelua ja katsoi välillä karttaa. Tuo koira oppii varmasti puhumaan, ennenkuin se täyttää kymmenen!
Mutta siis agissa oli taas mukavaa. Kentän isäntä Jari oli asentanut hienot valot, niin ettei tarvitse enää hämärissä heilua, kiitos Jari!
Ritva