Tältä se siis tuntuu, kun jokin unelma käy toteen! Olen vuosia toivonut pääseväni osallistumaan hoffien agilitymestiksiin, mutta aina on tullut jotain muuta. Lägin treenihakemuksiin olen kirjoittanut melkein aina, että tavoitteena olisi niihin osallistuminen. Olihan tuo matka kyllä melkoinen; mittariin taisi tulla yli 600 kilsaa.

Mestiskisassa suoritetaan ensin oman luokan A-rata hyväksytysti ja sen jäkeen kolmosten B-rata epävirallisena muiden paitsi kolmosluokkalaisten osalta, jotka tekevät sen virallisena kisana.

A-radalla uskomattoman hienon suorituksen teki Sohvi, jonka hyppytyyli oli "mahd korkealta mahd kovaa", nollarata :)

1283074326_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hanna ja Hiski olivat vuorossa ennen meitä. Hannan ohjauskuviot olivat hienoa katseltavaa ja Hiski toimi varmasti, nollarata :)

1283074302_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja sitten lähtee Nasse numerolla 48

1283074278_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Älä pliis mee kepeille

1283074260_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Juostiin kuin tuulispäät

1283074241_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Raikas nolla tästä sitten napsahti ja mielestäni ihan ansaitusti. Lähdössä meillä oli semmoinen ongelma, että Nasse jäi haistelemaan ihania hajuja ja jouduin tarraamaan sen niskavilloista ylös. Tuomarin puhutteluhan siitä seurasi, mutta onneksi ei hyllyä!

Hoffit jyräsivät tässä luokassa ja palkintoseremoniassa istui kolme hoffia: Sohvi, Heri ja Nasse!

1283074195_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Joten meille varmistui paikka jatkoon. Odottelimme vielä Hiskin B-rataa, joka sujui hienosti, mutta nousunollaa ei vielä Hiskille tullut. Kaukana se ei todellakaan ole. Kello oli vasta jotain yksi ja mestisrata alkaisi 19.30. Me päätimme suunnata porukalla Tampereelle aikaa tappamaan ja mukavasti aika kuluikin. Me lenkkeiltiin puistoissa, käytiin meksikolaisessa syömässä ja ABC:llä kahvilla.

Illan hämärtyessä alkoi mestisradan tsuumailu. Minua alkoi tosiaan jännittää. Rata näytti kauhealta ja vettä alkoi sataa.

1283074166_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sohvi sai valitettavasti hylyn, Heri vetäisi nollan ja sitten taas Nasse kehiin. Otin alun varman päälle, mutta kyllä siinä pieni hairahdus ekalle putkelle (4) tuli ja kielto. Mutta me ei lannistuttu, Nasse oli todella hyvässä vedossa. Pituudelle varmistelin kunnon vauhdin, joten puomin (10) ylösmenolta vitonen. Sitten olikin meidän bravuuri eli hyppy (11) vain ensin ja kepeille (12) törkeän makeesti sivustapäin. Tämän jälkeen vauhti alkoi kasvaa uhkaavasti, dieseli rupesi keräämään kierroksia tosissaan, A-este (15) ylös mallikkaasti ja sitten alkoi pyöriminen, koska en vaan kerennyt ohjaamaan tarpeeksi nopeasti.

1283074139_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Radan lopussa oli pyörimishässäkkä ja siinä mulla vauhti tyssäsi kokonaan, mutta onneksi Nasse pelastaa tiukassa paikassa tilanteen ja pääsemme maaliin.

Kolmosluokkalaiset eivät kumpikaan saaneet perusradalta tulosta, kakkosista yksi ja ykkösistä kaikki neljä. Mestaruus ratkaistiin siis viiden koiran välillä.

Agilitymestaruus meni Herille, kakkosena oli Dooris ja kolmoseksi ylsi....Nasse Lohjalta!!!!! Voi mahoton, sanon vaan. Me tehtiin se! Ja saatiin eka nollakin kotiinviemisiksi.

1283074213_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuvassa reunoilla A-radan palkinnot ja keskellä upea lasilyhty mestissijoituksen kunniaksi.

Kiitokset Hannalle ja Hiskille kannustuksesta, parhaasta seurasta ja onnea hienoista radoista!

Kiitokset Jukalle, kun jaksoit olla mukana kannustamassa ja kuvailemassa.

Kiitokset Kathrinalle supermoulinexnorsumonitoimi-Nassesta.

Ja lopuksi kiitokset Lägin ihanille ohjaajille, jotka ovat jaksaneet minua opettaa, erityiskiitos Tainalle. Ritva