Nasse se on varsinainen lentäjän poika! Herranjestas...kun viikonloppu meni remmilenkkeillessä, niin sunnuntai-iltapäivällä jätkän kierrokset oli nousseet sen verran korkealle, että ilmaan se olisi varmasti noussut, jos remmi olisi katkennut!
Eilen illalla oltiin agitreeneissä ja vettä tuli kuin aisaa; sananmukaisesti aisan suuntaisestikin. Rapakot vaan roiskui, kun Nasse posotti menemään. Minuun kyllä tuo kaatosade vaikuttaa sen verran, että kunnon treenistä ei voinut puhuakaan. Tahtoo tuo näkökyky olla heikonlainen, kun rillit on täynnä tippoja. Mutta olosuhteisiin nähden ihan hyvin meni. Kontakteja hiottiin ja Nasse teki vahingossa keinunkin, aika hallitsematonta menoa paikoin.

Jännitystä oli myös aamupäivällä. Meidät oli Jutun kanssa kutsuttu pitämään pieni esitys kaverikoiratoiminnasta lähihoitajaopiskelijoille. Teinit olivat pudottaa silmänsä ruokalassa, kun me saapasteltiin läpi koulun luokkaan. Onhan se erikoista, että kun ihminen tulee luokkaan, niin opiskelijat vaan katsovat että kukas se siinä. Mutta kun Juttu tuli luokkaan, niin koko porukka alkoi samantien rapsuttelemaan sitä ja alkoi hirveä pulina ja keskustelu. Sain puhuttua paitsi itse kaverikoirista myös koiran eleistä ja lemmikkien vaikutuksesta terveyteen. Juttu oli onnensa kukkuloilla, kun 15 nuorta lääppi sitä ja se sai vielä vähän koiransuklaata. Siitä edestä se sai esittää kaikki kaksi temppuaan: haukkuminen ja pujottelu. Demosimme myös asiakastapaamisen ja siinä yhteydessä sain kerrottua hieman juuri koiran eleistä. Jotenkin hieno fiilis jäi :) Ai niin, kukaan ei tiennyt Jutun rotua, yksi opiskelija sanoi tietävänsä, että tuohan on noutaja.
Kuvassa Juttu - aivan mahtava koira!
Ritva